Pääsykoe
Kokeen rakenne
Kysymykset ovat viime vuosina olleet pääosin monivalintoja, joissa on pitänyt valita yksi oikea vaihtoehto neljästä esitetystä vaihtoehdosta. Tämän lisäksi mukana on ollut oikein/väärin-väittämiä, joissa on siis pitänyt tietää, onko esitetty väittämä totuudenmukainen vai virheellinen. Kysymyksiä on ollut sekä artikkeleista että liikuntabiologian osuudesta. Suhteellisesti artikkeleista on useimmiten tullut hieman enemmän kysymyksiä. Vieraskielistä aineistoa koskevat kysymykset on esitetty kyseisen aineiston alkuperäiskielellä.
Kysymystyypit
Kysymykset voivat olla hyvin erilaisia. Joinakin vuosina on mitattu hyvin pikkutarkkojen numeroiden muistamista, kun taas toisina vuosina kokeissa on keskitytty soveltavampaan osaamiseen. Yleisesti ottaen voi sanoa, ettei kokeessa välttämättä mitata, osaako vastata käytännön kannalta oleellisimpiin kysymyksiin. Esimerkiksi artikkeleista kysymyksiä voi tulla mistä vain osiosta; johdannosta, menetelmistä, tuloksista tai pohdinnasta. Ei siis riitä, että osaa tutkimuksen päätulokset ulkoa. Lopulta kysymyksiä voidaan siis kysyä melkeinpä mistä vain aineiston osiosta. Alla esimerkkejä erilaisista "kysymystyypeistä"
- Yksi vaihtoehto oikein eri aihepiireihin liittyvistä väittämistä
- Yksi numero on oikea (esim. prosentti johonkin taulukkoon liittyen)
- Yksi käsitteen/ilmiön kuvaus on oikea eri kuvailuista, ero vaihtoehtojen välillä voi olla pieni tai suuri
- Luettelot (esim. taulukoista kolme harrastetuinta liikuntalajia 18-vuotiaiden keskuudessa)
- Soveltampia kysymyksiä (esim. miksi korkeushyppääjä hyppää korkeammalle kuin painonnostaja)
- Etsitään yhtä oikeaa käsitettä/ilmiötä (esim. mikä elin aistii lihaspituuden muutoksia)
- Hyvin pikkutarkkoja kysymyksiä (esim. artikkeleiden lähteisiin tai johonkin sivuhuomioon liittyen)
Pisteytys kokeessa
Kannattaa lukea erittäin huolellisesti kokeen yhteydessä olevat pisteytysohjeet. Liki vuosittain tämä on aiheuttanut jonkin verran epäselvyyksiä. Mitään ei kannata olettaa edellisten vuosien pohjalta, vaan tehtäviin tulee vastata kulloistenkin ohjeiden perusteella. Oikeiden vastausten plus-pisteiden lisäksi kokeesta on ollut toisinaan mahdollista saada miinuspisteitä väärin vastaamisesta (-1/2 tai -3/4) ja vastaamatta jättämisestä. Tällaisessa tapauksessa kannattaa punnita tarkkaan ja ehkäpä hieman todennäköisyyksiinkin pohjautuen, onko fiksumpaa vastata vai jättää vastaamatta. Maksimipistemäärä kokeessa on ollut viime vuosina 50 p. Kuvassa alla liikuntapedagogiikan ja liikuntabiologian pisterajojen kehittyminen vuosina 2012-2017. Ensimmäisessä taulukossa on esitetty pisterajat vain kirjallisen kokeen perusteella valituille ja toisessa alun yhteispisteiden perusteella valituille miehille ja naisille.
Valmennuskurssin harjoituspääsykokeet