Contact Us

Use the form on the right to contact us.

You can edit the text in this area, and change where the contact form on the right submits to, by entering edit mode using the modes on the bottom right. 

         

123 Street Avenue, City Town, 99999

(123) 555-6789

email@address.com

 

You can set your address, phone number, email and site description in the settings tab.
Link to read me page with more information.

Pääsykokeet

 
 

Mitä liikunnalle sisäänpääseminen vaatii?

Me tiedämme ja haluamme myös sinun tietävän.

Haluaisit opiskella tulevaisuudessa liikuntatieteitä ja olet varma, että ala on kuin tehty sinua varten. Olet kuitenkin hieman epävarma mahdollisuuksistasi suoriutua menestyksekkäästi pääsykokeista. Mitkä tekijät erottavat jyvät akanoista?

Motivaatio

Motivaatio on vähintäänkin yksi suurimmista tekijöistä opiskelupaikan takana. Kun samoja vähäisiä paikkoja hakee suuri joukko varteenotettavia kandidaatteja, on kilpailu vääjäämättä kovaa. Jos todella haluat saavuttaa paikan, sinun tulee olla valmis myös tekemään töitä sen eteen. Puhuttiin sitten kirjallisen aineiston handlaamisesta tai soveltavan vaiheen liikuntataidoista, nähdyn vaivan sekä pääsykoesuorituksen välillä vallitsee eittämättä korrelaatio. Olet saattanut kuulla kavereista, ketkä ovat läpsytelleet pääsykokeet läpi puolihuolimattomasti vihellellen. Näitäkin yksittäisiä tapauksia voi toki olla, mutta todennäköisesti heidän eletty elämänsä on sattumalta toiminut pitkän aikavälin valmennuskurssina Liikunnalle.

Liikunnan pääsykokeiden vaatimukset eivät ole yli-inhimillisiä, ja niiden läpäiseminen on sinänsä mahdollista lähes kaikille hakijoille. Ainoa mutta on, että olet valmis näkemään vaivaa opiskelupaikkasi eteen. Esimerkiksi liikuntataidoissa on varmasti lähtökohtaisesti varsin suuriakin eroja hakijoiden välillä. Kenenkään taidot eivät kartu tai ole karttuneet kuitenkaan itsestään, vaan ne ovat tulleet toistojen, toistojen ja toistojen kautta. Jos telinevoimistelu on tuottanut sinulle aina hankaluuksia, et voi olettaa, että heität parin voimistelusalivisiitin jälkeen flikflak-sarjat tuosta noin vain. Taitojen kehittäminen vaatii systemaattista harjoittelua ja edelleen motivaatiota sekä aitoa halua kehittää itseään.

Jos tuntuu, ettei sinulla ole aitoa sisäsyntyistä motivaatiota harjoitella, kannattaa ehkä miettiä, onko ala sittenkään sinua varten.

Harjoittelun laatu

muokattu+lähtl.png

Oletetaan, että sinulla on motivaatiota ja olet valmis panostamaan kaikkesi opiskelupaikan eteen. Pelkkä päämäärätön pään hakkaaminen seinään ei kuitenkaan riitä, vaan sinun tulisi myös tietää, miten harjoitella ja valmistautua kokeisiin mahdollisimman optimaalisesti. Määrän ohella oleellista on siis ennen kaikkea tekemisen laatu. Harjoittelun lähtökohtana tulisi tiedostaa, mitä varten harjoitellaan. Toisin sanoen, mitä pääsykokeissa on testattu ja mitä siellä todennäköisesti tullaan testaamaan? Tämän jälkeen kannattaa miettiä hyvin kriittisesti, mikä on oma lähtötilanteesi eri osa-alueissa. Esimerkiksi valmennuskurssiemme itsearvioinneissa on usein törmännyt eräänlaiseen dilemmaan palloilun kohdalla, jossa lähes kaikki arvioivat olevansa hyvällä tasolla huolimatta todellisuudessa piilevistä tasoeroista. Mieti siis käytännössä, missä olet hyvä ja missä olisi kenties vielä kehitettävää. Arvioinnissa voit käyttää apuna myös esimerkiksi liikunnanopettajasi näkemystä.

Kannattaako sitten keskittyä heikkouksien kehittämiseen vai vahvuuksien vahvistamiseen? Erityisesti liikuntapedagogiikan hakijoilla lajiosaamisessa on tärkeää tasaisuus. Kaikista liikuntaympäristöistä tulee saavuttaa minimitaso (vähintään 1/4 max. pisteistä), mikä osaltaan ohjaa tasaisen suorittamisen suosimiseen. Kun kaikki osa-alueet ovat entuudestaan tai harjoittelun jälkeen vähintään minimitasolla, kannattanee miettiä, minkä taitojen harjoittelu tuottaa eniten potentiaalisia lisäpisteitä suhteessa käytettävissä olevaan aikaan. Epämukavuvuusaluetta ei saa tässä vaiheessa vieroksua. Jalkapalloilijan on tietysti mukava kehittää edelleen pallonkäsittelytaitojaan, mutta pääsykokeiden kannalta fiksumpaa voi olla keskittyä ihan muihin taitoihin.

Kirjalliseen vaiheeseen on haastavampaa valmistautua ennen aineiston julkistamista. Periaatteessa voi kuitenkin tutustua edellisten vuosien aineistoihin ja niiden pohjalta pyrkiä lukemaan vastaavia materiaaleja jo hieman ennakkoon. Aineistojen julkaisun jälkeen on kuukauden lukuaika ennen pääsykokeita. Tämä aika kannattaa pyhittää mahdollisimman pitkälti lukemiselle. Myös tässä vaiheessa tulisi kiinnittää huomiota tekemisen laatuun. Lukemista ei ole järkevää tehdä vain lukemisen vuoksi, vaan sen pitäisi myös jättää muisitjälkiä. Pienillä jipoilla voi edesauttaa luetun oppimista, mihin liittyen kirjoitimme tarkemmin aiemmassa blogijulkaisussa

Joillakin saattaa olla ajatus, että kirjallisen kokeen läpäisee vaivatta pienellä effortilla. Todellisuudessa kysymykset ovat niin tarkasti nimenomaisen aineiston tuntemista mittaavia, ettei niitä käytännössä voi osata ilman riittävää valmistautumista. Suhtaudu vakavasti siis jo tähän ensimmäiseen karsintavaiheeseen!

Pääsykoetilanne

empty-314554_1280.jpg

On pääsykoepäivä. Olet valmistautunut kokeisiin perusteellisesti ja tehnyt kaiken niin hyvin kuin mahdollista. Nyt sinun tulee vain toistaa opitut asiat ja uskoa niiden riittävän. Mitä parempi perustasosi eri osa-alueilla on, sitä varmemmin onnistut itse h-hetkellä. Jos onnistuminen on riippuvainen huippusuorituksesta, mahdollisuudet opiskelupaikan saavuttamiseksi ovat huomattavasti huterammalla pohjalla. 

Pääsykoetilanteisiin sisältyy aina pieni epävarmuus, kun etukäteen ei tarkalleen voi tietää, mitä kokeet lopulta tulevat sisältämään. Pääsykokeisiin valmistautuessa kannattaa jo etukäteen miettiä monipuolisesti erilaisia mahdollisia skenaarioita, jolloin mikään ei itse h-hetkellä hetkauta tai yllätä sinua.

Pääsykokeiden soveltavassa vaiheessa on monta eri osiota, jolloin eteen tulee mahdollisesti myös yksittäisiä epäonnistumisia. Näihin ei saa missään nimessä takertua, vaan katse pitää välittömästi siirtää kohti seuraavaa osiota, ja pyrkiä suoriutumaan jälleen siitä parhaalla mahdollisella tavalla. On hyvin todennäköistä, että myös muille hakijoille tulee yksittäisiä heikompia suorituksia, eivätkä ne todennäköisesti kaada lopputulosta. Muista, että kokonaisuus ratkaisee, äläkä koskaan luovuta kesken pääsykokeiden!

Valmennuskurssit

IMG_2665.JPG

Valmennuskurssit eivät aina ole edellytys opiskelupaikan saavuttamiseksi, mutta niistä on kiistämättä apua moniin edellä mainittuihin tekijöihin. Eniten kursseista on hyötyä harjoittelun laadun sekä pääsykoetilanteeseen valmentamisen suhteen.

Kirjallisen vaiheen kurssin tarkoituksena on ennen kaikkea auttaa asiasisältöjen sisäistämisessä. Lisäksi kurssi antaa uusia virikkeitä ja mukavaa vaihtelua omatoimiselle lukemiselle. Kurssilla harjoitellaan myös pääsykoetilannetta useilla harjoituskokeilla.

Lajikurssin tukimateriaalit antavat vinkkejä omatoimiseen treenaamiseen heti ilmoittautumisen jälkeen. Lajikurssin kontaktiopetuksessa harjoitellaan puolestaan eri lajiympäristöjä sekä niissä mahdollisesti eteen tulevia pääsykoetilanteita. Opetustuokiota on liki mahdotonta päästä harjoittelemaan yhtä hyvin pääsykoetilannetta vastaavassa ympäristössä kuin kurssilla! Ja meidän viime vuoden lajikurssilaisista 62% pääsi sisään Liikunnalle!

Onnea matkaan kohti pääsykokeita! Opiskelupaikan saavuttaminen on varmasti kaiken nähdyn vaivan arvoista :)

Milloin valmistautuminen pitäisi aloittaa?

Tähän on vain yksi oikea vastaus. Heti!

Vaikka ensimmäisen vaiheen aineisto julkaistaan vasta huhtikuussa, sinulla on koko talvi ja alkukevät aikaa valmistautua toisen vaiheen kokeeseen. Liikuntakokeissa voidaan testata käytännössä mitä vain, vaihtoehtoja on älyttömästi, pelkästään vapaan hiihdon tyylejä on kolme, voltti voidaan tehdä kerässä, taitossa, suorana tai vaikka kierteellä.

Aiempien vuosien kokeiden sisältöjen osaamisesta on varmasti hyötyä ja lisäksi auttaa, jos tunnet Liikunnalla opiskelevia ihmisiä, joilta voit kysyä lisätietoja. Mutta ei hätää, me olemme olemassa sinua varten, ja Warm Up -valmennuskurssi on täynnä Liikunnalla opiskelevia liikunta-alan ammattilaisia ja valmistuvia liikunnanopettajia. Me tiedämme mitä pääsykokeessa voi tulla vastaan ja me osaamme opettaa sinulle erilaisia taitoja ja temppuja. Verkkomateriaalin ja ryhmäen tuen avulla voit aloittaa harjoittelun vaikka jo tänään!

  1. Valmistautuminen alkaa päätöksenteosta ja tavoitteen asettamisesta. Minä pääsen sisään Liikunnalle ensi kesänä! Kirjoita tavoite paperille ja liimaa se vaikka sängyn päätyyn, paikkaan, josta näet sen joka päivä.

  2. Harjoittele! Käytä huhtikuu tehokkaaseen lukemiseen ja kirjallisen aineiston kahlaamiseen. Ennen kirjallisen aineistoa julkaisua on parasta aikaa harjoitella liikuntataitoja ja ehkä jopa valmistautua henkisesti opetustuokioon. Toukokuussa on taas aika tiristää viimeiset tipat hikeä liikuntataitojen harjoittelussa ennen kesäkuun pääsykokeita.

    • joulu-maaliskuu: liikuntataitojen harjoittelu monipuolisesti eri ympäristöissä + liikunta-alan kirjallisuuteen tutustuminen, esim. kuormitusfysiologian tai liikuntapedagogiigan perusteiden osalta. Helmikuussa intensiivikurssi Jyväskylässä!

    • huhtikuu: armontonta lukemista, harjoituskokeiden tekemistä, muistilappujen täyttämistä, kirjallisen kokeem valmennuskurssille osallistuminen + liikuntataitojen ylläpitämistä lukemisen tauottamiseksi.

    • toukokuu: luku-urakka on takana, nyt tehdään voittajia! Päivittäistä, monipuolista harjoittelua, mielellään ohjatusti. Muista, että virheellisistä tekniikoista poisoppiminen on uuden oppimista vaikeampaa, älä siis harjoittele vääriä tekniikoita vaan ota selvää oikeista suorituksista! Intensiivikurssi Jyväskylässä!

    • kesäkuu: viimeiset puristukset, lajikurssi Jyväskylässä, viimeinen mahdollisuus saada keväästä ja hakuprosessista kaikki irti.

    • syyskuu: opinnot alkaa!

 
 

Ensimmäinen vaihe


Sydän pamppailee kurkkuun saakka. Kynän terävyys on tarkistettu useampaankin otteeseen samalla kun viime hetken tärpit tuntuvat karkaavan sekunti sekunnilta kauemmas pään sopukoista. Astelet luentosaliin ja saat eteesi kysymyspaperin. Mitä liikuntapedagogiikan, liikuntabiologian ja liikunnan yhteiskuntatieteiden pääsykokeelta on odotettavissa?

Kokeen rakenne

Ainoat tiedot, mitä pääsykokeesta on liikuntatieteellisen sivuilla etukäteen annettu, kertovat kyseessä olevan monivalintakoe, jonka pistemäärä on enintään 50 pistettä. Kokeessa ei siis raapustella pitkiä vastauksia, vaan valitaan kysymyskohtaisesti oikea tai oikeat vaihtoehdot. Aiempina vuosina osa kysymyksistä on ollut useamman eri vaihtoehdon monivalintoja ja osa oikein-väärin -väittämiä. Oletettavasti kokeen runko on varsin samanlainen myös tänä vuonna.

Kysymykset

Millaisia asioita kokeessa voidaan kysyä? On ymmärrettävää, että kysymysten tulee olla haastavia, jotta hakijoiden välille saadaan luotua eroja. Aiempina vuosina aineisto on sisältänyt lyhyempiä artikkeleita liikuntapedagogiikkaan, terveystieteisiin sekä liikunnan yhteiskuntatieteisiin liittyen (osa on ollut englanniksi) sekä pätkiä Urheiluvalmennus- tai Huippu-urheiluvalmennuskirjasta ja Kuntotestauksen käsikirjasta. Aineisto tulee todennäköisesti olemaan suht samankaltainen kuin aiemmissa kokeissa - siis liikuntatieteisiin tavalla tai toisella lliittyviä artikkeleita ja/tai kirjoja.

Kokeessa ei välttämättä kysytä aineiston ns. oleellismpia tietoja vaikkapa käytännön urheiluvalmennuksen kannalta. Usein kysymykset ovat vaatineet enemmänkin yksittäisten lukujen tai muulla tavoin nippelimpien tietojen osaamista. Käytännössä kokeessa voidaan kysyä mitä vain koeaineiston sisältämää tietoa, minkä vuoksi tarkkojen tärppien arvioiminen onkin melko haasteellista. Kaikesta huolimatta aineiston aito ymmärtäminen ja sisäistäminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä se mahdollistaa ns. helpompien kysymysten varman handlaamisen ja auttaa mahdollisesti sulkemaan pois vaihtoehtoja tai jopa päättelemään oikeita vastauksia haastavammissa kysymyksissä.

Pisteytys

Kokeen pisteytyksessä on ollut jonkin verran vuosittaista vaihtelua, eikä siitä ole tarjolla etukäteen minkäänlaista informaatiota. Kannattaakin olla erittäin skarppina koepaperissa lukevan ohjeistuksen kanssa. Joinakin vuosina vääristä vastauksista ja/tai kysymyksiin vastaamatta jättämisestä on annettu miinus-pisteitä, joiden määrä saattaa lisäksi vaihdella myös kysymyskohtaisesti. Lue siis äärimmäisen huolellisesti kokeen ohjeistus, äläkä vastaa viime vuoden kokeen tai vieruskaverin ohjeistuksen perusteella. Ei kannata myöskään olettaa pisteytyksestä mitään, vaan toimia täysin sen tiedon valossa, mitä koepaperissa kerrotaan.

Pisterajat

On hieman riskialtista laskea etukäteen pistemääriä, jotka "varmasti" riittävät pääsykokeen läpäisyyn, sillä eri vuosien pisterajat eivät koskaan ole täysin vertailukelpoisia. Kuvassa alla on esitetty liikuntapedagogiikan ja liikuntabiologian pisterajat pelkän kirjallisen kokeen perusteella sekä alun yhteispisteiden perusteella. Kuten kuvasta voi huomata, pisterajat ovat nousseet viime vuosina runsaasti, mikä tarkoittaa kilpailun kiristymistä. Aika näyttää, jatkuuko sama trendi myös tänä vuonna.

pääsykoepisteet

Tärkeät päivämäärät

Pääsykoeaineisto julkaistaan 1.4.2019 ja tämä päivämäärä kannattaakin ympyröidä kalenteriin yhtä paksulla tussilla kuin itse pääsykoepäivä 29.4.

Jos kaipaat sparrausta pääsykoeaineiston ja pääsykoetilanteen harjoitteluun, kannattaa tutustua valmennuskurssitarjontaamme. Kirjallisen vaiheen valmennuskurssit järjestetään Helsingissä ja Jyväskylässä.

Miten valmistautua ensimmäisen vaiheen pääsykokeeseen?

Pääsykokeisiin ja ylioppilaskirjoituksiin pänttääviä varmastikin kiinnostaa, millainen lukeminen on oppimisen kannalta kaikkein tuloksekkainta? Tähän kysymykseen pyrittiin vastaamaan vuonna 2013 julkaistussa meta-analyysissä “Improving Students’ Learning With Effective Learning Techniques: Promising Directions From Cognitive and Educational Psychology”, jossa vertailtiin kymmentä yleisesti käytettyä opiskelumetodia oppimistulosten valossa. Tutkimuksen aineisto sisälsi eri ikäisiä opiskelijoita, jotka opiskelivat erilaisia materiaaleja erilaissa tilanteissa.

Heikoimmin toimivat keinot

Kannattaako tekstin alleviivaaminen tai muulla tavoin korostaminen? Tuskin kummastakaan on erityistä haittaa, mutta meta-analyysin perusteella niiden avulla ei saavuteta merkittävää lisähyötyä ihan vain pelkkään lukemiseen verrattuna. Pahimmillaan liiallinen yksittäisten tietojen korostaminen voi jopa hankaloittaa asiayhteyksien laajempaa ymmärtämistä. Toisaalta monivalintoja sisältävissä pääsykokeissa usein kysytään nimenomaan pienten nippelitietojen handlaamista.

Pitkät lukumaratonit eivät myöskään saa kovin vakuuttavaa tutkimusnäyttöä taakseen. Tekstin uudelleen lukeminen kerta toisensa jälkeen liiemmin ajattelematta oli itse asiassa vertailluista menetelmistä kaikkein tehottominta. Asioiden yhteenvedot ja mielikuvien luominen toimivat tietyillä yksilöillä, mutta ne eivät laajalla joukolla kuitenkaan vaikuttaneet erityisen toimivilta.

Keskitason keinot

Heikoimpien ja tehokkaimpien metodien väliin jäi liuta kohtuullisesti toimivia jippoja. Tällaisia ovat esimerkiksi elaboratiivinen kysymyksenasettelu – toisin sanoen jatkuva miksi-kysymyksen esittäminen tekstiä lukiessa. Toinen keskikastin metodi oli ongelmien lomittaminen opiskellessa. Tätä menetelmää on ehkä haastavaa soveltaa kaikkeen oppimiseen, mutta pääsykoekontekstissa se voisi esimerkiksi tarkoittaa erilaisten aineistojen vuorottaista lukemista tai erilaisten opiskelumetodien hyödyntämistä yhden ja saman sijaan. Kolmas mediumkastin metodi oli opitun selittäminen itselle tai jollekin toiselle.

Tehokkaimmat keinot

Mitä kikkoja pääsykoepänttääjään kannattaisi sitten hyödyntää? Tutkimuksen perusteella harjoituskokeet vaikuttivat tehokkaalta keinolta edistää oppimista. Samoin ajallisesti hajautettu opiskelu, ei siis pitkät lukumaratonit, vaikuttivat toimivalta strategialta. Kun informaatiota joutuu muistelemaan, tämä vahvistaa tiedon sisäistämistä.

Valmennuskurssillamme pääset tekemään runsaasti erilaisia harjoituskokeita, joiden tarkoituksena on nimenomaan edesauttaa aineiston oppimista. Valmennuskurssit tuovat myös mukavan paussin omatoimisiin lukuputkiin, mikä auttaa käsittelemään aineistoa uudesta näkökulmasta, ja vaikuttaisi tutkitustikin tehokkaalta keinolta edistää oppimista.

Tämän tutkimuksen tulosten perusteella "turhiksi" tuomittuja menetelmiä ei tietenkään kannata heittää suoralta kädeltä romukoppaan, varsinkin, jos on kokenut ne henkilökohtaisesti toimiviksi. Tästä huolimatta on suositeltavaa testata erilaisia keinoja, ja saada näin myös vaihtelua muuten varsin monotoniseen pänttäykseen.

Lähde: Dunlosky, J., Rawson, K. A., Marsh, E. J., Nathan, M. J., & Willingham, D. T. (2013). Improving students’ learning with effective learning techniques: Promising directions from cognitive and educational psychology. Psychological Science in the Public Interest14(1), 4-58.

Toinen vaihe

Lisää kullanarvoista tietoa tulossa.

Verkkomateriaalit, videot ja aiempien vuosien sisältö saatavilla verkkovalmennuksessa jo nyt!