Contact Us

Use the form on the right to contact us.

You can edit the text in this area, and change where the contact form on the right submits to, by entering edit mode using the modes on the bottom right. 

           

123 Street Avenue, City Town, 99999

(123) 555-6789

email@address.com

 

You can set your address, phone number, email and site description in the settings tab.
Link to read me page with more information.

Miten pääsykokeisiin kannattaa lukea?

Blogi

Miten pääsykokeisiin kannattaa lukea?

Olli-Pekka Nuuttila

Pääsykokeisiin ja ylioppilaskirjoituksiin pänttääviä varmastikin kiinnostaa, millainen lukeminen on oppimisen kannalta kaikkein tuloksekkainta? Tähän kysymykseen pyrittiin vastaamaan vuonna 2013 julkaistussa meta-analyysissä “Improving Students’ Learning With Effective Learning Techniques: Promising Directions From Cognitive and Educational Psychology”, jossa vertailtiin kymmentä yleisesti käytettyä opiskelumetodia oppimistulosten valossa. Tutkimuksen aineisto sisälsi eri ikäisiä opiskelijoita, jotka opiskelivat erilaisia materiaaleja erilaissa tilanteissa.

Heikoimmin toimivat keinot

Kannattaako tekstin alleviivaaminen tai muulla tavoin korostaminen? Tuskin kummastakaan on erityistä haittaa, mutta meta-analyysin perusteella niiden avulla ei saavuteta merkittävää lisähyötyä ihan vain pelkkään lukemiseen verrattuna. Pahimmillaan liiallinen yksittäisten tietojen korostaminen voi jopa hankaloittaa asiayhteyksien laajempaa ymmärtämistä. Toisaalta monivalintoja sisältävissä pääsykokeissa usein kysytään nimenomaan pienten nippelitietojen handlaamista.

Pitkät lukumaratonit eivät myöskään saa kovin vakuuttavaa tutkimusnäyttöä taakseen. Tekstin uudelleen lukeminen kerta toisensa jälkeen liiemmin ajattelematta oli itse asiassa vertailluista menetelmistä kaikkein tehottominta. Asioiden yhteenvedot ja mielikuvien luominen toimivat tietyillä yksilöillä, mutta ne eivät laajalla joukolla kuitenkaan vaikuttaneet erityisen toimivilta.

Keskitason keinot

Heikoimpien ja tehokkaimpien metodien väliin jäi liuta kohtuullisesti toimivia jippoja. Tällaisia ovat esimerkiksi elaboratiivinen kysymyksenasettelu – toisin sanoen jatkuva miksi-kysymyksen esittäminen tekstiä lukiessa. Toinen keskikastin metodi oli ongelmien lomittaminen opiskellessa. Tätä menetelmää on ehkä haastavaa soveltaa kaikkeen oppimiseen, mutta pääsykoekontekstissa se voisi esimerkiksi tarkoittaa erilaisten aineistojen vuorottaista lukemista tai erilaisten opiskelumetodien hyödyntämistä yhden ja saman sijaan. Kolmas mediumkastin metodi oli opitun selittäminen itselle tai jollekin toiselle.

Tehokkaimmat keinot

Mitä kikkoja pääsykoepänttääjään kannattaisi sitten hyödyntää? Tutkimuksen perusteella harjoituskokeet vaikuttivat tehokkaalta keinolta edistää oppimista. Samoin ajallisesti hajautettu opiskelu, ei siis pitkät lukumaratonit, vaikuttivat toimivalta strategialta. Kun informaatiota joutuu muistelemaan, tämä vahvistaa tiedon sisäistämistä.

Valmennuskurssillamme pääset tekemään runsaasti erilaisia harjoituskokeita, joiden tarkoituksena on nimenomaan edesauttaa aineiston oppimista. Valmennuskurssit tuovat myös mukavan paussin omatoimisiin lukuputkiin, mikä auttaa käsittelemään aineistoa uudesta näkökulmasta, ja vaikuttaisi tutkitustikin tehokkaalta keinolta edistää oppimista.

Tämän tutkimuksen tulosten perusteella "turhiksi" tuomittuja menetelmiä ei tietenkään kannata heittää suoralta kädeltä romukoppaan, varsinkin, jos on kokenut ne henkilökohtaisesti toimiviksi. Tästä huolimatta on suositeltavaa testata erilaisia keinoja, ja saada näin myös vaihtelua muuten varsin monotoniseen pänttäykseen.

Lähde: Dunlosky, J., Rawson, K. A., Marsh, E. J., Nathan, M. J., & Willingham, D. T. (2013). Improving students’ learning with effective learning techniques: Promising directions from cognitive and educational psychology. Psychological Science in the Public Interest14(1), 4-58.