Contact Us

Use the form on the right to contact us.

You can edit the text in this area, and change where the contact form on the right submits to, by entering edit mode using the modes on the bottom right. 

         

123 Street Avenue, City Town, 99999

(123) 555-6789

email@address.com

 

You can set your address, phone number, email and site description in the settings tab.
Link to read me page with more information.

Uutiset

Liikunnan pääsykokeet - miten lukea tieteellistä artikkelia?

Teemu ja Jani

Liikuntapedagogiikan ja liikuntabiologian pääsykoeaineistoon on perinteisesti sisältynyt tieteellisiä artikkeleita, jotka ovat varmasti aiheuttaneet harmaita hiuksia yhdelle jos toisellekin pänttääjälle. Tämän blogikirjoituksen tarkoituksena on avata hieman artikkelin tavanomaista rakennetta ja antaa vinkkejä, mihin lukiessa kannattaa erityisesti kiinnittää huomiota.

Otsikko

Otsikon tehtävänä on olla samaan aikaan informatiivinen sekä iskevä. Toisinaan voi huomata kirjoittajan tinkineen toisesta...

Tiivistelmä (abstract)

Tiivistelmässä kerrotaan hyvin tiiviisti tutkimuksen tarkoitus, mitä ja miten tehtiin sekä mitkä olivat tutkimuksen päätulokset ja johtopäätökset. Tiivistelmä on ikään kuin artikkelin näyteikkuna, jonka luettuaan lukija päättää astuuko sisälle asti (ikävä kyllä, pääsykokeeseen valmistautujilla ei oikein ole tätä valinnanvaraa...). Tiivistelmän luettuaan pitäisi siis hyvin karkealla tasolla tietää, mistä tutkimuksessa on kyse. Tarkempi perehtyminen artikkeliin on kuitenkin ehdottomasti tarpeen, jotta tietää, mitä kaikkea piilottelee löydösten takana.

Johdanto (introduction)

Johdanto nimensä mukaisesti johdattelee tutkimusaiheeseen. Siinä esitellään aiemman tutkimustiedon kautta, mitä aiheeseen liittyen on jo tutkittu, ja toisaalta tuodaan ilmi, miksi omalle tutkimukselle on ollut olemassa tarve (tutkimusongelma). Johdannon lopussa todetaan tutkimuksen tarkoitus sekä hypoteesit. Hypoteesi tarkoittaa tutkijoiden tekemää ennakko-oletusta, jonka tutkimuksen tulokset lopulta voivat kumota tai osoittaa todeksi. Hypoteesi tulisi kyetä perustelemaan aiemmalla tutkimustiedolla eikä ainoastaan mutulla.

Menetelmät (methods)

Menetelmät-osiossa kuvaillaan, miten itse tutkimus toteutettiin. Siinä esitellään tutkittavat (subjects), tutkimusasetelma (study design), tutkimusmetodit sekä ah niin ihanat tilastolliset menetelmät (statistical methods). Menetelmät-osio on usein melko puuduttavaa luettavaa, mutta artikkelin tehtävänä on kuvata käytetyt menetelmät niin tarkasti, että ulkopuolinen tutkija pystyisi luotettavasti toteuttamaan saman tutkimuksen. Tutkimusmetodit jaetaan tavanomaisesti kvantitatiivisiin = määrällisiin ja kvalitatiivisiin = laadullisiin menetelmiin. Jako on toisinaan melko häilyvä, mutta hieman yleistäen määrällisissä tutkimuksissa tulokset tulee kyetä mittaamaan selkeästi numeerisesti ja objektiivisesti. Laadullisen tutkimuksen toteutus on sen sijaan vapaampaa sisältäen esimerkiksi avoimen haastattelun tai havainnoinin kaltaisia metodeja. Laadullisissa tutkimuksissa hypoteesien merkitys on määrällistä vähäisempää. Tämä teksti keskittyy jatkossa lähinnä määrällisen tutkimuksen kuvailuun, jollaisia myös pääsykoeaineiston artikkelit ovat yleensä olleet. Määrällisen tutkimuksenkin sisällä voi olla monia erilaisia aineiston keräysmentelmiä kuten haastattelu, kyselylomake tai laboratoriomittaaminen. Edellä mainittuja keinoja voidaan käyttää poikkileikkaustutkimuksissa (cross-sectional study), joissa tutkitaan jonkin tietyn joukon piirteitä/ominaisuuksia tietyllä hetkellä. Kokeellisessa tutkimuksessa (experimental) puolestaan tutkittavajoukolle tehdään jokin toimenpide (esim. harjoittelevat kuntosalilla 12 viikkoa), jonka vaikutuksia halutuille muuttujille seurataan. Tuloksia verrataan usein kontrolliryhmään, joka ei toteuta samanlaista harjoittelua, jotta voidaan luotettavasti todeta, että nimenomaan harjoittelu aikaansai havaitun muutoksen. Harjoittelututkimuksista ja muista vastaavista puhutaan myös interventioina (väliintulo), kun tutkittavat ovat jonkinlaisen "käsittelyn" (harjoittelu, lääke tms.) ja sen vaikutusten seurannan alaisena.

Tulokset (results)

Tulos-osiossa esitellään tutkimustulokset niin kuin ne ovat. Spekulointeja tai pohdintaa ei tässä vaiheessa vielä tehdä. Päälöydökset/tulokset, joihin lukijan erityisesti toivotaan kiinnittävän huomiota, esitellään kuvioissa ja taulukoissa. Näissä päähuomio kannattaa kiinnittää tilastollisesti merkitseviin tuloksiin (statistically significant). Merkitsevyys ilmaistaan yleensä p-arvona ja * symbolilla. Mitään varsinaista sääntöä asiaan liittyen ei ole olemassa, mutta tilastollisen merkitsevyyden rajaksi on kirjoittamattomana sääntönä vakiintunut p<0.05. Tilastollinen merkitsevyys voidaan eritellä vielä tarkemmin, kuten **p<0.01 ja *** p<0.001. Toisinaan saatetaan todeta myös "tended to increase", tai että jonkin suuntainen trendi oli havaittavissa. Tällöin p:n raja-arvona voidaan käyttää <0.1. Mitä pienempi p-arvo on, sitä suurempi on siis tilastollinen merkitsevyys. P-arvon voi ajatella olevan todennäköisyys virheelliselle tulkinnalle. Jos tuloksen p-arvo on esimerkiksi 0.50, se tarkoittaa, että arpomalla puolet tuloksista saadaan näyttämään samanlaisita. Tulokseen, jotka ovat p-arvon puolesta tilastollisesti merkitseviä, sattumalla ei pitäisi olla enää sijaa. Jos p-arvo on esimerkiksi 0.01, vain yhdellä kerralla sadasta arvonnasta saatu tulos olisi sama. 

Yleinen virhe, jonka moni lukija helposti tekee, on keskittyminen liiaksi tulosten keskiarvoihin. Esimerkiksi ennen-jälkeen tehdyissä mittauksissa ryhmäkeskiarvo voi näyttää kasvaneen paljonkin, vaikka todellisuudessa kasvu johtuu vain yksittäisistä isoista parannuksista eikä niinkään järjestelmällisestä trendistä. Alla olevassa taulukossa on havainnollistettu ilmiö kuvitteellisella penkkipunnerrustutkimuksella, johon osallistui kaksi ryhmää. Ryhmä 1:n keskiarvo kasvoi enemmän kuin ryhmä 2:lla, mutta ainoastaan ryhmä 2:n ennen-jälkeen -muutos oli tilastollisesti merkitsevä. Syy löytyy keskihajonnasta (ympyröity punaisella). Toisessa ryhmässä tuloksissa oli suuri yksilöiden välinen hajonta (kaksi samaa, kolme heikensi, viisi paransi). Sen sijaan toisessa ryhmässä positiivinen muutos havaittiin kahta saman tuloksen saanutta tutkittavaa lukuun ottamatta koko joukolla. P-arvo ei siis kuvaa niinkään muutoksen suuruutta vaan enemmänkin sen johdonmukaisuutta. Edellä mainitunkin vuoksi p-arvon ohella käytetään toisinaan myös muita määritelmiä kuvaamaan tilastollista vaikuttavuutta/muutoksen suuruutta (esim. "effect size"/Cohen`s D), joiden tarkemmat raja-arvot yleensä esitellään artikkelin menetelmät-osiossa.

Yksittäisten muuttujien lisäksi tuloksissa esitellään usein muuttujien välisiä korrelaatioita eli riippuvuuksia. Näiden yhteydessä ilmaistaan r (korrelaatiokerroin) ja jälleen p (kuvaamaan korrelaation tilastollista merkitsevyyttä). N kuvastaa tutkittavien lukumäärää. Positiivinen korrelaatio tarkoittaa sitä, että kahden muuttujan välillä vallitsee positiivinen yhteys. Korrelaatiokerroin 1 kuvastaa täydellistä korrelaatiota näiden välillä. Mitä kauemmaksi korrelaatio pienenee 1:stä, sitä pienempi on muuttujien välinen riippuvuus. Esimerkkikuvassa alla pääsykokeisiin lukemiseen käytetyn ajan ja pääsykoepisteiden välillä havaitaan erittäin merkitsevä korrelaatio. Voidaan siis sanoa, että mitä enemmän yksilö lukee, sitä enemmän hän saa pisteitä pääsykokeista. 

lukemiseen käytetty aika.png

Riippuvuus voi olla myös negatiivinen kuten toisessa esimerkissämme, jolloin -1 kuvastaisi täydellistä muuttujien välistä korrelaatiota. Tällä kertaa muuttujat ovat pääsykoepisteet ja systolinen verenpaine. Jälleen löydettiin erittäin merkitsevä korrelaatio, joskin tällä kertaa negatiivinen. Mitä suurempi systolinen verenpaine, sitä pienemmät pääsykoepisteet.

verenpaine.png

Pienillä korrelaatioilla tutkittavien tulokset ovat jakaantuneet hyvin toisistaan eroavalla tavalla. Tämän voi havaita myös pienestä r-lukemasta (lähellä nollaa). Kolmannessa esimerkissä hauiksen ympärysmitalla ja pääsykoepisteillä ei havaittu minkäänlaista korrelaatiota. Sekä pienen että suuren hauiksen omaavilla yksilöillä havaittiin korkeita pääsykoepisteitä ja päinvastoin.

Pohdinta (discussion)

Pohdinta on lopulta ehkäpä artikkelin tärkein ja mielenkiintoisin osio. Siinä tutkimuksen tulokset asetetaan perspektiiviin ja pohditaan tarkemmin, miksi tulokset olivat havaitun kaltaisia. Tässä osiossa viitataan jälleen aiempiin tutkimuksiin ja havaintoihin, mutta toisin kuin johdannossa, mukana saa olla myös "omaa spekulointia". Kysymykset, joihin pohdinnassa pyritään vastataan, ovat miksi ja mitä sitten? Jos pelkän tulos-osion perusteella tulkintojen tekeminen tuntuu hankalalta, pohdinta todennäköisesti tuo avun ongelmaan. Pohdinnan lopuksi esitetään johtopäätökset (conclusion), jossa vedetään hyvin tiiviisti yhteen tutkimuksen päälöydökset sekä ilmaistaan mahdolliset jatkotutkimustarpeet.

Pohdinnan ja johtopäätösten jälkeen on usein vielä osio, jossa kerrotaan tutkimuksen rahoituksesta sekä kiitetään tutkimuksessa avustaneita henkilöitä (acknowledgments). Lisäksi tuodaan ilmi, ettei kirjoittajilla ole yhteyksiä tai intressejä, jotka vaikuttaisivat tutkimustuloksiin (conflict of interests).

Lähteet (references)

Tieteellisen kirjoittamisen perusteisiin kuuluu lähteiden käyttö. Tässä osassa listataan tarkasti kaikki lähteet, joihin tekstissä on viitattu.

Riittääkö pääsykokeissa, että osaa tutkimuksen conclusionin ulkoa?

Kun kyse on monivalintakokeisiin tähtäävästä lukemisesta, artikkelin päätulosten opettelu harvoin riittää. Jotta hakijoiden välille saadaan syntymään eroja, joukossa on aina todella pikkutarkkoja kysymyksiä esimerkiksi tulos-osion numeroista. Artikkelin ymmärtäminen ja päätulosten hahmottaminen kuitenkin helpottaa varmasti myös nippelimmän tiedon opettelua ja voi toisinaan auttaa päättelemään oikeat vastaukset. Artikkeleita ei voi oppia lukemaan oikeastaan kuin niitä lukemalla. Esimerkiksi Kihun sivuilta löytyy kattava tietokanta heidän julkaisuistaan, jotka ovat vapaasti kaikkien luettavissa: http://www.sport.fi/kihu/julkaisut

Hyödyllistä luettavaa voi lisäksi olla:

Hirsjärvi, S. & Remes, P. & Sajavaara, P. 2004. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.