Contact Us

Use the form on the right to contact us.

You can edit the text in this area, and change where the contact form on the right submits to, by entering edit mode using the modes on the bottom right. 

           

123 Street Avenue, City Town, 99999

(123) 555-6789

email@address.com

 

You can set your address, phone number, email and site description in the settings tab.
Link to read me page with more information.

Opiskelu liikunnalla

Blogi

Opiskelu liikunnalla

Olli-Pekka Nuuttila

Ai opiskelet liikuntatieteellisessä, susta tulee siis liikunnanopettaja? No itse asiassa ei. Opiskelen liikuntabiologiaa, josta voi työllistyä esimerkiksi tutkijaksi, liikunta- ja hyvinvointialan asiantuntijaksi tai valmennustehtäviin. On totta, että liikuntapedagogiikan opiskelijat työllistyvät opintojensa jälkeen pääasiassa liikunnanopettajiksi. Liikuntatieteellinen on kuitenkin myös paljon muuta kuin liikuntapedagogiikka. Lisäksi, kuten moni varmasti tietää, yliopistosta ei useimmiten valmistuta suoraan jonkin tietyn ammattinimikkeen alle. Opinnot luovat enemmänkin monipuoliset valmiudet toimia alansa eri työtehtävissä. Ei siis kannata huolestua ympäripyöreistä vastauksista, jos olet koittanut tentata liikunnan opiskelijalta, että mikä hänestä oikein tulee isona. Rohkaisevaa on, että liikunnalta valmistuneiden työllistymisnäkymiä voi pitää hyvin positiivisina. Tämän blogikirjoituksen tarkoituksena on selkeyttää ensivilkaisulta ehkäpä jokseenkin kiemuraiselta vaikuttavaa opintopolkua kohti liikuntatieteiden maisteriutta.

Suomen ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta, joka pyörii siis Jyväskylän yliopiston alaisuudessa, koostuu tätä nykyä liikuntabiologian, liikuntakasvatuksen sekä terveystieteiden laitoksista. Laitokset jakautuvat edelleen useisiin pienempiin kokonaisuuksiin pääaineidensa mukaisesti seuraavasti:

Liikuntabiologian laitos:

  • Biomekaniikka
  • Liikuntafysiologia
  • Valmennus- ja testausoppi
  • Lisäksi useita maisteriohjelmia
  • Liikuntabiologian opinnoissa erikoistuminen ja pääaineen valinta tehdään yleensä vasta kandidaatin tutkielmaa aloitettaessa!

Liikuntakasvatuksen laitos:

  • Liikuntapedagogiikka
  • Liikuntaspykologia
  • Liikunnan yhteiskuntatieteet
  • Lisäksi useita maisteri- ja sivuaineopintoja

Terveystieteiden laitos:

  • Gerontologia ja kansanterveys
  • Fysioterapia
  • Liikuntalääketiede
  • Terveyskasvatus

Kuten yllä olevasta listasta näkee, liikunnalla opiskelee hyvin monenkirjava joukkio. Kaikilla liikuntatieteellisen opiskelijoilla on yhteisiä kursseja, jotka ovat pakollisia omasta pääaineesta riippumatta. Nämä ovat yhteiset kieli- ja viestintäopinnot 8 op, metodiopinnot 14-24 op sekä liikuntatieteiden omat opinnot 23 op. Op tarkoittaa tässä tapauksessa opintopisteitä, joiden avulla määritellään kurssin laajuus. 1 op tarkoittaa ainakin teoriassa 30 tunnin työmäärää. Huhujen mukaan joku on kuitenkin joskus jollakin kurssilla päässyt myös tämän määritelmän alle. Kurssit ovat yleisesti ottaen laajuudeltaan 2-10 op. Täysipäiväisen opiskelun rajana (oikeuttaa täysiin Kelan tukiin) pidetään keskimäärin 5 op:n tahtia kuukaudessa tarkoittaen lukuvuoden aikana 45 opintopistettä. Opinto-oppaan mukaan edetessä vuosittaisia opintopisteitä kertyy n. 60 kappaletta, mikä onkin varsin suositeltava tahti ainakin lähtökohtaisesti. Nopeampaakin on mahdollista edetä, mutta kurssi-aikatauluista johtuen se on hyvin hankalaa.

Pääosan opinnoista muodostavat oman pääaineen perusopinnot (25 op), aineopinnot (35-50 op) sekä syventävät opinnot. Perusopinnot ja aineopinnot käydään pitkälti jo kandivaiheessa, kun taas syventäviin syvennytään maisterivaiheessa. Kandidaatin tutkintoon vaadittava opintopistemäärä on 180 ja maisterin tutkintoon vielä tämän päälle 120. Liikuntatieteiden maisteri on siis opiskellut vähintään 300 op:n edestä! Opintokokonaisuus on aina melko pitkälti ennalta määrätty, mutta jonkin verran on tilaa myös valinnaisuudelle esimerkiksi sivuaineen muodossa. Sivuaine on pakollinen osa tutkintoa tarkoittaen 1-2 aineen perusopintokokonaisuutta tai yhtä aineopintokokonaisuutta. Sivuaineeksi valitaan yleensä omia opintoja tukeva tai oman mielenkiinnon mukainen opintokokonaisuus. Sivuaineen voi valita myös oman tiedekunnan ulkopuolelta, mikä voi joskus olla avartavaakin. Osaan suosituimmista sivuaineista on erillinen haku, mutta vapaasti opiskeltaviakin sivuaineita löytyy runsaasti!

Jos etenee opinto-oppaan viitoittamaa tietä, liikuntatieteiden kandidaatiksi valmistuminen kestää kolme lukuvuotta ja maisteriopinnot vielä kaksi lukuvuotta lisää. Tie liikuntatieteiden fuksista maisteriksi kestää siis vähintään viisi lukuvuotta. Maisteriopinnot jatkuvat yleensä suoraan kandivaiheen jälkeen ja osin päällekkäinkin. Oman pääaineen maisteriopintoihin ei liikunnalla näin ollen tarvitse erityisemmin hakea tai suuntautua. Jos opiskelusta ei saa tarpeekseen vielä liikuntatieteiden maisterin tittelin myötä, on mahdollista hakeutua tohtorikoulutettavaksi, ja parin kolmen mutkan kautta valmistua suhteellisen vakuuttavalta kuulostavaksi sekä ilmeisen osaavaksi liikuntatieteiden tohtoriksi.

Jos ja kun tämä blogikirjoitus ei selventänyt yhtään liikunnalla opiskelua, kannattaa käydä tutustumassa yliopiston sivuilla opinto-oppaaseen, josta löytyy myös jokaisen kurssin tarkat kuvaukset: www.jyu.fi/sport/opiskelu/opas3/opinto-opas-2014-2017/view

Ps. Blogikirjoituksissa tullaan käsittelemään vielä yksityiskohtaisemmin liikuntabiologian sekä liikuntapedagogiikan opintoja!